torstai 8. syyskuuta 2016

SE OLI SE VIIMEINEN KESÄKUUKAUSI


Olen ollut sairaslomalla 3 päivää ja yrittänyt herätellä blogia eloon. Jotain hyötyä tästä flunssasta. Elokuu vilisi taas hurjaa vauhtia ohi. Tein töitä varmaan enemmän kuin koskaan. Siltä ainakin tuntui. Ja tuntuu edelleen. Mitään ihmeellistä ei siis elokuussa tapahtunut. Hurahdin ehkä Pokemon Go:n pariin ja illat tulee kierreltyä kaupungilla pokemoneja metsästäen. Lukemiselle ei jäänyt älyttömästi aikaa, sillä Gilmoren tytöt ja elokuvaillat poikaystävän kanssa vetivät enemmän puoleensa.

Elokuussa luettua:

1. J.K. Rowling: Huispaus kautta aikojen (1.8)
2. Brian K. Vaughan: Saga #sarjakuva (12.8)
3. Ransom Riggs: Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille #1 (bloggaus tulossa? 12.8)


Yhteensä: 3 kirjaa / 576 sivua

3 kirjastolainaa
1 sarjakuva
3 käännöskirjallisuutta
3 suomeksi

Ei todellakaan mikään huima saavutus taaskaan. Olen tällä hetkellä 12 kirjaa jäljessä Goodreadsin lukutavoitteesta (joka on 50 kirjaa tänä vuonna). Aion kyllä suorittaa kyseisen määrän, otan sitten vaikka joulukuussa loppukirin!

Huispaus kautta aikojen oli potterfanina pakko lukea. Kasvatin myös hieman Okklumeus-lukuhaasteen saldoa. Teos tosin oli erittäin tylsä, joten luojan kiitos se oli vain 60 sivua pitkä. 

Saga sarjakuvan ensimmäinen osa ei ollut huono, mutta ei mitenkään ihmeellinenkään. Seuraavan osan luen jos se kirjastossa tulee vastaan. Toivoen, että sarja paranee edetessään.

Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille olikin kuukauden parasta antia. Viihdyttävää ja yksi parhaista tämän vuoden kirjoista tähän mennessä. Kohta ilmestyy muuten kyseisestä kirjasta tehty elokuvakin!

Syyskuulle on tavoitteena taas lukea keskeneräiset kirjat loppuun. Pottereiden eteneminen, sekä Varjojen kaupungit-sarjan jatkaminen. Lukuintoa toivoen!

Mitä teidän syksyyn kuuluu?

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

J.K. ROWLING - HARRY POTTER JA LIEKEHTIVÄ PIKARI


Harry Potter herää Likusteritiellä arvessaan tuntuvaan polttavaan kipuun. Sitä ennen hän on nähnyt kammottavan todentuntuista ja pelottavaa unta, jossa on kuulunut Voldemortin ääni... Huoli arvesta kevenee hiukan, kun hän saa kutsun lähteä Weasleyn veljesten ja Hermionen kanssa huispauksen maailmanmestaruuskisoihin. Loppuottelu on huippujännittävä ja kisojen tunnelma iloisen riehakas, kunnes tilanne yhtäkkiä muuttuu sekasortoiseksi ja uhkaavaksi: kuolonsyöjät marssivat esiin ja taivaalle leimahtaa pimeän piirto.

Harryn Neljäntenä kouluvuonna Tylypahkan koulussa järjestetään kolmivelhoturnajaiset, joihin osallistuu oman koulun lisäksi kaksi muuta velhokoulua, Beuxbatons ja Durmstrang. Kustakin koulusta valitaan ottelija kolmeen rohkeutta, taitoa ja ajattelua mittaavaan koetukseen, ja kolmen koulun nuoret velhot ja noidat seuraavat turnajaisia omia suosikkejaan kannattustaen. Ottelupäivien välissä koulunkäynti jatkuu: taikaolentojen hoidossa tutustutaan räiskeperäisiin sisuliskoihin, Sibylla Punurmio ennustaa Harrylle synkkää kohtaloa ja pimeyden voimilta suojautumista opettaa omalaatuinen Alastor "Villisilmä" Vauhkomieli.

Seuralaisen pyytäminen joulutanssiaisiin tuntuu Harrysta lähes ylivoimaisen vaikealta tehtävältä, mutta edessä ovat vielä koitokset, joiden veroisia Harry ei ole koskaan aikaisemmin kokenut.

Harmittaa, että olen mennyt laskuissa sekaisin. Tämä oli kuitenkin minun 4-6 kerta kun Liekehtivän pikarin luin. Tähän kirjaan tarttuminen on aina tuntunut jollain tapaa raskaalta, sillä tämä on selvästi paksumpi ja synkempi kuin kolme aikaisempaa kirjaa. Tähän mennessä olen pitänyt myös vähiten kyseisestä kirjasta tehdystä elokuvasta. Ehkä siinä syyt, miksi tarttuminen tähän aina kolmannen kirjan jälkeen kestää. Mutta kun tähän kirjaan tarttuu, se onkin taas niin rakas ja niin hyvä, ettei lukemista malttaisi lopettaa. Luin kirjan heinäkuussa Barcelonan ja Turkin auringon alla. Olin ostanut keväällä pokkariversion kyseisestä kirjasta ja voin kertoa, että Turkkiin kyseinen kirja jäi. Kirja ei kestänyt edes yhtä lukukertaa, vaan sivut irtoili ja lenteli pitkin hiekkarantaa. Nyt taas muistin, miksi en pokkareita suosi. :D

Harry Potter ja liekehtivä pikari avaa taikamaailmaa entisestään. Se näissä kirjoissa on parasta, kun oppii pala palalta lisää upeasta taikamaailmasta. Pääsemme tutustumaan mm. kahteen uuteen taikakouluun ja Tylypahkan keittiöön. Kirja saa pitämään otteessaan alusta alkaen viimeisille sivuille asti.

Neljäs kirja ja Harryn neljäs kouluvuosi on hyvin normaaliarjesta poikkeava. Huispausta ei tänä vuonna ole koulussa ollenkaan, vaan tilalla on kolmivelhoturnajaiset sekä tanssiaiset. Onneksi saamme myös yhden ottelun verran seurata huispausta, kun käymme muiden velhojen kanssa katsomassa huispauksen MM-kisojen loppuottelun.

Kirjan juonessa on niin paljon taidokkaita väänteitä ja käänteitä, etten minä vieläkään kaikkia muistanut. Voin kertoa, ettei tämän teoksen kanssa tule tylsää. En varmasti ole hetkeen kyllästymässä tähän. Minusta myös tuntuu, että Liekehtivä pikari on nousemassa itselläni TOP3 joukkoon Pottereissa, kun ennen se oli häntäpään joukossa.

Pakko hehkuttaa muutamasta suosikki asiasta kirjassa. Se miten paljon ihana Dobby on osana kirjaa! Ja se kuinka paljon Siriuskin kuuluu kyseiseen osaan, siinä on pari suosikki hahmoani. Yksi parhaimpia kohtauksia koko kirjassa on Siriuksen tapaaminen luolassa! Tosin rakastan myös käyntejä Tylypahkan keittiössä. Hermionen opetus ärsyttävälle Rita Luodikolle on huippu juttu sekin! Kun taas välillä Hermionen vauhkoaminen kotitonttujen oikeuksista saattaa käydä hermoille (tosin ei tällä lukukerralla).

Rowling vain on mahtava. Niin  m a h t a v a. Voisin jatkaa tätä ylistystä loputtomiin. Se miten sarjan monikerroksinen juonikuvio alkaa pohjustautua ja avautua tässä osassa, on jotain niin upeaa. En kyllästy Pottereihin koskaan.

Seuraavaan osaan tartun toivottavasti pikimmiten, olen sitä jo Pottermaratoonissa aloittanut. Muutama kirjaston kirja on täytynyt lukea tässä välissä. Kohta tosin täytyy kiriä Pottereiden kanssa, että ehtii lukea tarpeeksi kirjoja Okklumeus-lukuhaasteeseen.


Arvosana: 
Teos: Harry Potter ja liekehtivä pikari
Kirjailija: J.K Rowling
Sivuja: 768
Kustantaja: Tammi
Kirjasarja/Trilogia: Harry Potter #4
Mistä: Omasta hyllystä

tiistai 6. syyskuuta 2016

PATRICK NESS - HIRVIÖN KUTSU

kuva täältä

Hirviö ilmestyy paikalle keskiyön jälkeen. Siitä tulee Conorin ystävä ja se kertoo Conorille kolme tarinaa - sillä tarinat ovat hurjinta mitä on! Mutta pystyykö hirviö parantamaan Conorin äidin?

Muistan kuinka iloinen olin kuullessani, että Nessiä käännetään suomeksi. Ja vielä Jim Kayn kuvittamana! En ole aiemmin lukenut Nessiltä mitään, mutta olen kuullut paljon hehkutuksia hänen teoksistaan. Niinpä heti Hirviön kutsun ilmestyttyä kävin lainaamassa kirjan kirjastosta ja lukasin sen melkeinpä yhdeltä istumalta. Jim Kayn kuvitukset tuovat mahtavan lisämausteen lukukokemukselle (ja vitsit, että nyt tekisi mieli tattua kuvitettuun Harry Potteriin).

Kirjan idea on alunperin kirjailija Siobhan Dowdin, joka itse hävisi taistelun syöpää vastaan ehtimättä kirjoittaa tarinaansa. Ness suostui jatkamaan Dowdin työtä kirjoittamalla teoksen päätökseen Dowdin muistiinpanojen pohjalta.

13-vuotias Conor saa avukseen hirviön, kun äiti sairastuu syöpään. Öisin hieman yli puolen yön jälkeen hirviö ilmestyy Conorin luokse kertomaan tarinoita, jotka eivät ole mukavia tai iloisia. Hirviö sanoo kertovansa kolme tarinaa, jonka jälkeen Conorin täytyy kertoa hirviölle totuus. Conorilla on päivisin tukenaan isoäiti jonka kanssa on vaikea tulla toimeen, eikä avioeron jälkeen Amerikkaan muuttanut isä auta kuvioissa yhtään sen enempää.

Tarina on koskettava ja pitää otteessaan loppuun asti. Kirjassa käydään läpi Conorin tuntemuksia, pelkoja ja sitä, miten hän niitä käsittelee. Kirja on paikoitellen hyvinkin koskettavaa ja melkein jopa pelottavaa luettavaa. Välillä jopa tekee ihan pahaa lukea kirjaa, sillä niin lähelle tämä tarina tulee ja niin helppoa on samaistua Conoriin. Kirja saa jopa muutamat kyyneleet vierimään tämän lukijan poskella, mikä on harvinaista.

Ensimmäisen Nessin kirjan luettua voin vain toivoa, että herran teoksia käännetään suomeksi lisää. Taitavaa ja koskettavaa sanailua. Ja ei pidä unohtaa Jim Kayta ja hänen upeita piirroksiaan. 


Arvosana: ♥♥♥♥
Teos: Hirviön kutsu
Kirjailija: Patrick Ness / Siobhan Dowd

Sivuja: 215
Kustantaja: Tammi
Mistä: Kirjastosta