perjantai 28. huhtikuuta 2017

JOHN TIFFANY, JACK THORNE & J.K. ROWLING - HARRY POTTER JA KIROTTU LAPSI


Kahdeksas tarina. Yhdeksäntoista vuotta myöhemmin.

Harry Potterilla ei ole koskaan ollut helppoa, ja vaikeuksia riittää nytkin kun hän on taikaministeriön ylityöllistetty virkamies, aviomies ja kolmen kouluikäisen lapsen isä. Samaan aikaan kun Harry kamppailee esiin pyrkivän menneisyytensä kanssa, hänen nuorin poikansa Albus joutuu ottamaan vastuksekseen suvun henkisen perinnön taakan. Menneisyyden ja nykyisyyden sulautuessa pahaenteisesti yhteen sekä isä että poika oppivat ikävän totuuden: toisinaan pimeys nousee odottamattomista paikoista.


Pohdin kauan, että kirjoitanko tästä kirjasta postausta ikinä. Pohdin tälläkin hetkellä tätä kirjoittaessa, että tuleeko tästä mitään ja haluanko tätä julkaista. Mulla on niin ristiriitaiset fiilikset kirjasta, etten tiedä miten pukisin kaiken sanoiksi ja lauseiksi. Miten saisin kaikki ajatukset järkevästi esille ilman, että tämä koko postaus on vain yksi iso oksennus. Noh, sekametelisoppa tämä silti tulee olemaan ja julkaistaan nyt sitten kumminkin. 

Kirja ilmestyi englanniksi viime kesänä ja fanit haalivat kirjan käsiinsä heti. Tämä fani tosin jäi odottamaan malttamattomana marraskuuta ja suomennosta. Vältin oikeastaan kaikki spoilerit, sillä en lukenut yhtäkään arvostelua tästä etukäteen. Näin vain Goodreadsissa tähdet millä muut tätä arvioivat. Näistä tähdistä sain vähän osviittaa, että mikään mestariteos ei ole kyseessä ja porukka oli aika pettyneitä tähän. Tämän seurauksena omat odotukset laskivat ja jäin oikeastaan odottamaan vain kauheaa pettymystä. En kuitenkaan itse päässyt kirjaan käsiksi marraskuussa, sillä oma Pottereiden uudelleenluku oli kesken ja halusin saada sen ensiksi päätökseen. Niinpä aloitin lukemaan tätä ystävänpäivän maratonissa helmikuussa.

Olin lukenut suomennoksen ilmestymisen jälkeen muutamia mielipiteitä Kirotusta lapsesta. Juonesta en ottanut selvää etukäteen, mutta vähän muiden fiiliksistä kyllä. Lukijat olivatkin yllättyneitä ettei tämä ollutkaan niin huono kuin oli pelätty. Ja taas omat odotukset alkoivat salakavalasti kasvamaan vaikka kuinka yritin olla odottamatta mitään.

Kirja oli ensimmäinen näytelmäkäsikirjoitus jonka luin, mutta tekstin tyylin tottumiseen ei mennyt kauan ja tämä oli todella nopeaa luettavaa. Juuri sopivaa luettavaa maratonille, vinkvink! En tiedä kuinka suuri virhe oli heti Kuoleman varjelusten perään käydä tätä lukemaan, mutta kyllähän se vaikutti. Kun yhtä äkkiä ei enää olekaan Rowlingin ihanaa kuvailua ja kaikki pitää itse tulkita rivien välistä. Se ainakin joltain osin pilasi omaa lukukokemusta, sillä tuli vain ikävä normi Pottereita. 

Kirjan juoni ei sytyttänyt, se oli vain iso meh. Tunnelma oli ankean ahdistava ja odotin jotain vain paljon enemmän. Tosin uskon, että tää toimii näytelmänä paljon paremmin kuin luettuna. Sillä tavallahan tämä on tarkoitettukin. Harmitti älyttömästi kun kirjasta puuttui rakkaita hahmoja esim. Hagrid! Sekä jokaisen hahmon luonteenpiirteet oli ylikorostettu. Jouduin monta kertaa pyörittelemään silmiä sille, kuinka tyhmäksi hahmoksi Ron oli kirjoitettu. Tosin en taas tiedä, johtuuko korostus siitä, että tämä toimisi näyttämöllä paremmin.

Hyviä puolia kirjasta löytyi toki myös. Tai no sanotaan näin, että tykästyin Dracoon ja hänen poikaansa Scorpiukseen ihan älyttömästi. Muuta positiivista onkin todella vaikea kaivaa mielen sopukoista kun kirja päässyt hieman jo unholaan. Luen tämän varmasti joskus vielä uudelleen, mutta minun Potterini päättyvät edelleen siihen Kuoleman varjeluksiin. Tämä oli käytännössä kuin jonkun kirjoittamaa fanfictionia, vaikka se hieman vieras aihe itselleni onkin. Se tästä kuitenkin tuli mieleen.

Voin suositella kokeilemaan tätä, mutta mielestäni tämän lukematta jättämisellä ei menetä mitään. Jos tästä päätettäisiin tehdä elokuva, sen kyllä katsoisin mielelläni. Warner Broshan osti tästä elokuvaoikeudet, mutta jonkin lehtiartikkelin mukaan eivät tee elokuvaa ilman Daniel Radcliffea Harry Potterina. Ja Radcliffe taisi mielestäni sanoa, ettei suostu elokuvaan ainakaan ennen vuotta 2020. Joten saa nähdä mitä tuleman pitää.

Arvosana: 
Teos: Harry Potter ja kirottu lapsi: osat 1 ja 2
Kirjailija: John Tiffany, Jack Thorne & J.K. Rowling
Sivuja: 446
Kustantaja: Tammi
Kirjasarja/Trilogia: Harry Potter (#8)
Mistä minulle: Adlibris

Helmet lukuhaaste 2017: 35. Kirjan nimessä on erisnimi
Popsugar challenge 2017: 2. A bestseller from 2016

Tää tuli Lontoossa vastaan kulman takanta ihan yllätttäen!

torstai 27. huhtikuuta 2017

KIERA CASS - AINOA



On tullut aika kruunata voittaja.
   
Kun America kutsuttiin mukaan Valintaan, hän ei koskaan kuvitellut pääsevänsä lähelle kruunua – tai prinssi Maxonin sydäntä. Kilpailun lähestyessä loppuaan ja palatsin muurien ulkopuolelta tulevien uhkien käydessä yhä säälimättömämmiksi, America kuitenkin käsittää, miten paljon hänellä on hävittävänään – ja miten kovasti hänen on taisteltava haluamansa tulevaisuuden puolesta.


Vihdoin America on tehnyt päätöksensä kumman pojan valitsee. Kaksi edellistä osaa ovat olleet kunnon vatvomista kahden pojan välillä ja tätähän minä yleensä kirjoissa vihaan yli kaiken. Tässä sarjassa vain on jokin, mikä minuun kolahtaa ja en menetä hermoja tämän kanssa. Sarja on noussut yhdeksi suosikikseni! Kun haluan viihdettä ja heittää aivot narikkaan, on tämä sarja juuri sopiva siihen.

America on vihdoin valinnut prinssi Maxonin ja tätä myöten vihani Aspenia kohtaan laantuu. America on jopa itse tässä osassa ärsyttävämpi kuin Aspen. America kaipaisi rohkaisua kertoa prinssi Maxonille rakastavansa häntä, mutta tyttö odottaa prinssin sanovan sanat ensimmäisenä. Asiaa ei myöskään helpota yhtään tyranni kuningas, joka uhkailee ja kiristää Americaa aika ajoin. America kuitenkin onnistuu pysymään vahvana ja pistämään kuninkaalle kampoihin. Arvostan! Vähän Nälkäpeli meininkiä.

Tämä kolmas osa on mielestäni parempi kuin trilogian edellinen osa Eliitti. Toimintaa ja jännitystä on saatu mukaan paljon enemmän, sekä pääsemme kurkistamaan palatsin ulkopuolellekkin. Kirja sisältää surullisia menetyksiä, mutta myös toivon pilkahduksia tulevasta. Mahtavinta kirjassa on, kun neljä viimeistä jäljellä olevaa tyttöä ystävystyvät ja tukevat toisiaan. 

Kirjasarja on selkeästi alunperin suunniteltu trilogiaksi ja mielestäni tämä olisi toiminut loistavasti näin. En tiedä miksi jatkoa on pitänyt kirjoittaa, mutta en loppupeleissä pistä sitä pahakseni. Varmasti nekin tulee hankittua omaan hyllyyn ja luettua. Kiitos Pen & Paper kun suomennatte näitä niin hyvään tahtiin! Ja ihanaa, että nämä kauniit kannet on säästetty näihin suomennoksiinkin. 


Arvosana: ½
Teos: Ainoa
Kirjailija: Kiera Cass
Sivuja: 323
Kustantaja: Pen & Paper
Kirjasarja/Trilogia: The Selection #3
Mistä minulle: Prisma

Helmet lukuhaaste 2017: 38. Kirjassa mennään naimisiin



keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

10 OMAN HYLLYN ODOTETUINTA 2017


Mitäpä sitä vitkuttelemaan tämän postauksen kanssa, vapaapäivät ovat harvassa ja nyt oli sopivasti aikaa valita nämä kirjat. Tässä siis hyllyni 10 sellaista kirjaa, joihin tekisi mieli tarttua nyt ja heti. Palaan tähän listaan sitten ensi vuoden huhtikuussa ja katson montako näistä tuli oikeasti luettua! Oli taas älyttömän vaikeaa valita vain 10 kirjaa, kun hyllyssä n. 200 lukematonta.... i know, ihan järkyttävä määrä.

 J.R.R. Tolkien: Taru sormusten herrasta: Kaksi tornia
Luin Sormuksen ritarit muutama vuosi sitten ja olen halunnut jatkaa tätä sarjaa siitä lähtien. Elokuvatrilogia on yksi suosikeistani, joten odotan tätä älyttömästi! Ja löysin vasta tämän toisen osan 3 eurolla hyllyyni. Nyt kun vielä näillä kansilla löytäisi jostain 1 ja 3 osat.

Stephanie Garber: Caraval
Tämä kirja on pyörinyt alkuvuodesta lähtien kaikkialla ja aihekin vaikuttaa mielenkiintoiselta.

Elina Pitkäkangas: Kuura
Hävettää ihan etten vieläkään ole tarttunut tähän! Voitin kirjan arvonnasta viime vuoden puolella ja oon himoinnut tätä siitä lähtien. Kirjan kansikin on niin sanoinkuvaamattoman kaunis! Kirja on myös mukana #hyllynlämmittäjä-haasteessa joten toivon todella, että tartun tähän pian.

Marissa Meyer: Cinder
Tää oli mukana viime listauksessakin. Luin tätä viime kesänä n. 100 sivua ja nyt on ollut jo hetken fiilis, että haluan yrittää uudelleen!

Neal Shusterman: Unwind
Tämä saapui hyllyyni muutama viikko sitten. En ole aivan rakastunut tuohon kirjan ulkonäköön, mutta itse tarina vaikutta hyvin mielenkiintoiselta!

V.E. Shwab: A Darker Shade of Magic
Viime Lontoon reissun ostos! Tämänkin lukemista olen odotellut jo kaaauan! Ja en ole lukenut tästä melkein mitään negatiivista!

Jenny Han: To All the Boys I've Loved Before
Kyseinen kirja on oleillut hyllyssäni jo yli vuoden. Sarjan kolmas osa ilmestyy pian (ellei jo ilmestynyt?) ja näin ollen kirja on ollut mielessäni paljon. Haluan jo lukea tämänkin!

Nicola Yoon: The Sun Is Also a Star
Tämäkin tarttui mukaan ihanasta Lontoolaisesta kirjakaupasta viime marraskuussa. Tämän kansi on taas ihan super ihana.

Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää
Aloitin tätä jo vähän aikaa sitten yhden kappaleen verran, mutta kirjaston kirjat kiilasivat edelle. Tämä pääsi jo toistamiseen listalle mukaan, mutta toivottavasti ensi listalta tätä ei enää löydy ja olen onnellisesti tämän lukenut!

Becky Albertalli: The Upside of Unrequited
Noh.. tätähän ei koko kuvasta edes löydy kun tää on vasta postissa matkalla mun luo. Mutta heti kun se tuosta luukusta tipahtaa niin haluan tän luvun alle! Albertallin aiempi kirja oli nimittäin viime vuoden lemppari.

Ehdotuksia mihin tarttua seuraavaksi? Mitä kirjaa itse odotat tällä hetkellä kaikista eniten?

LUINKO HYLLYNI 10 ODOTETUINTA KIRJAA VUONNA 2016?


Vuosi sitten huhtikuussa listasin 10 oman hyllyn odotetuinta. Eli listasin fiiliksen mukaan, mitkä kirjat hyllyssäni polttelivat sillä hetkellä eniten. Tarkoituksena oli katsoa, kuinka monta näistä tulisi vuoden aikana luettua. Ja ideahan tässä oli se, että tämä lista jää melkein heti tekemisen jälkeen unholaan ja vuoden päästä katson mikä aiemmin kiinnosti ja kuinka hyvin kirjat päätyivät luettaviksi. Ja nyt vuosi on vierähtänyt ja tilanne on tämä:

lihavoidut kirjat olen lukenut

♥ Jane Austen - Ylpeys ja ennakkoluulo

♥ Stephanie Perkins - Anna and the French Kiss

Becky Albertalli - Simon vs. the Homo Sapiens Agenda

♥ Jojo Moyes - Kerro minulle jotain hyvää

♥ Alexandra Bracken - Passenger

Kiera Cass - Valinta

♥ Susan Ee - Angelfall

♥ Marissa Meyer - Cinder

♥ Marie Lu - Legend

♥ Richelle Mead - Vampire Academy

2/10 on aika surkeasti. Näistä kuitenkin aloitin lukemaan myös Cinderiä, Angelfallia ja Legendiä. Aloitin näitä vain todella huonoon aikaan, sillä mikään ei oikein napannut. Siksi jätin ne myöhempään ajankohtaan, jotta lukukokemus ei kärsisi. Nämä lukemattomat ovat edelleen hyvin vahvasti lukulistani kärkipäässä ja toivonkin, että tartun näihin pian. Lähiaikoina luvassa postausta seuraavan vuoden 10 odotetuimmasta! 

keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

MAALISKUUN LEFFAT

SUICIDE SQUAD (2016)
Tuntuu hyvältä olla paha. Kokoa tiimi maailman vaarallisimmista, vankilaan teljetyistä superpahiksista, varusta heidät järjettömän kokoisella valtion kustantamalla asearsenaalilla, ja lähetä heidät peittoamaan tuntematon, ylivoimainen vihollinen.
USA:n tiedustelun virkamies Amanda Waller on päättänyt, että tehtävän voi hoitaa vain salassa koottu, sekalainen ryhmä halveksittavia yksilöitä, joilla ei ole juurikaan hävittävää. Kun Suicide Squadin jäsenet tajuavat, ettei heidän edes oleteta onnistuvan, ryhmän jäsenten täytyy päättää, ovatko he valmiita kuolemaan yrittäessään vai pelastaako jokainen vain oman nahkansa.

Katsoin tämän leffan oikeasti jo helmikuussa, mutta unohdin lisätä edelliseen koosteeseen. Onneksi tämä tuli tähän maaliskuun koosteeseen mukaan, koska muuten tässä olisi ollut vain yksi leffa! Ei oikein ollut leffafiilistä viime kuussa. Mutta siis Suicide Squad. Odotin paljon, koska hyvät näyttelijät, mutta eiih...... Unohdin, että tää on DC:n leffa. Edelliset leffat on olleet mun mielestä huonoja mm. Batman vs. Superman. Nää leffat on jotenkin todella sekavia ja katsojan pitäisi olla perillä asioista mistä ei olla edes mainittu leffan aikana kertaakaan. En tiedä yrittääkö DC liikaa vai mikä näissä mättää? Mut tiedän etten oo tän asian kanssa ainoana tätä mieltä! Ja tässä oli aivan liian vähän Jared Letoa Jokerina.

Pääosissa mm. Will Smith, Margot Robbie ja Jared Leto. 5/10 

ANGRY BIRDS (2016)
Elokuva vie meidät saarelle, jolla asuu yksinomaan onnellisia, lentotaidottomia lintuja - tai lähes yksinomaan. Tässä paratiisissa vihanhallintaongelmista kärsivä Red, vauhdikas Sakke sekä räjähdysaltis Pommi ovat aina olleet kirjaimellisesti outoja lintuja. Mutta kun saarivierailulle saapuu salaperäisiä vihreitä possuja, näiden erilaisten lintujen tehtäväksi jää selvittää, mitä possut oikein juonivat.

Tämä olikin käytännössä ainut leffa jonka katsoin kokonaan maaliskuussa (koska Beauty and the Beast jäi kesken leffateatterissa.. siis lakkasi vain toimimasta :'DD niin mun tuuria!). Angry Birds -elokuva oli yllättävän hauska. Ei ollut älyttömän korkeat odotukset, mutta leffa ja huumori toimi minuun. Katsoin suomeksi dubatun version, mutta haluaisin joskus katsoa vielä englanniksikin. Tuli nimittäin muutaman kerran mietittyä joissain sanonnoissa, että olisiko toiminut paremmin englanniksi. Mutta siis, ihan hauska. 

Ääninäyttelijöinä mm. Jason Sudeikis, Josh Gad ja Danny McBride.
Suomeksi mm. Riku Nieminen, Antti Lang ja Joonas Saartamo. 7/10 













Uudet elokuvat: 2
2017 katsotut elokuvat 14/75

kuvat imdb
elokuvien synopsis finnkino.fi

perjantai 7. huhtikuuta 2017

LISA GENOVA - EDELLEEN ALICE


Alice Howland on viisikymppinen älykäs ja viehättävä nainen, jolla on kelpo aviomies ja kolme aikuista lasta. Hän on kognitiivisen psykologian professori, menestynyt ja saavutuksistaan ylpeä. Hän on hajamielinen aivan kuten muutkin, kunnes unohduksia eivät enää selitä stressi, kiire eivätkä vaihdevuodet.

Edelleen Alice on syväsukellus alzheimerintaudista kärsivän ihmisen mieleen, silmät avaava kertomus taudista, jossa yhteydet katkeavat eivätkä paikat ja ajat, sanat ja kasvot enää löydä toisiaan. Alicen kokemuksista muodostuu vaikuttava tutkielma identiteetistä, rakkaudesta ja merkityksellisen elämän ehdoista. Vaikka ulkopuolisen silmin Alice näyttää kadottavan otteensa arkeen ja elämään, hän itse kokee pitävänsä siitä päivä päivältä tiukemmin kiinni.



Edelleen Alice on kauniisti sekä hyvin koskettavasti kirjoitettu kirja alzheimeriin sairastumisesta. Kirja joka on ollut jo muutamia vuosia tbr-listalla ja ollut lainassakin useamman kerran. Nyt vihdoin deadlinen lähestyessä tuntui, että olisi aika tälle kirjalle. Onneksi luin! Tämä oli nimittäin huikean hyvä lukukokemus. 

Kirjan lukeminen meinasi aika ajoin ahdistaa, sillä niin vavisuttavan aidosti oli sairastuminen kirjoitettu. Niin kuin kirjan päähenkilö Alicekin mainitsee, olisipa sairastunut mieluummin syöpään kuin alzheimerintautiin. Niin paljon helpompaa olisi omaisille, sekä itsellekin. Tieto siitä, että tulet lähi vuosina tai jopa kuukausina unohtamaan miltä lapsesi näyttävät ja että sinulla ylipäätään on lapsia, on pelottava.

"Jos se ei johdu unen puutteesta, mitä arvelet?" hän kysyi äänellä, josta kirkkaus ja itseluottamus olivat nyt täysin kaikonneet. s.46


Kun Alice saa tietää diagnoosinsa, ei hän meinaa uskoa sitä. Alice tuntee itsensä vielä niin nuoreksi, miten hänellä siis voisi olla alzheimerintauti? Sehän on vanhusten tauti. Ja miten kerätä rohkeutta kertoa aviomiehelle ja lapsille, että hän Alice, on sairastunut tähän kammottavaan aivoja ja muistoja tuhoavaan tautiin. Ja miten kertoa lapsille, että heilläkin saattaa olla edessään sama tulevaisuus, jos tauti on periytynyt heille.

"Lydia, olen hyvin ylpeä sinusta."
"Kiitos."
"Jos minä satun unohtamaan, muista että minä rakastan sinua."
"Minäkin rakastan sinua, äiti."s.225

Voin vain kuvitella kuinka rankkaa luettavaa kirja on sellaiselle henkilölle, jonka läheinen tai tuttu on sairastunut alzheimeriin. Se oli jo rankkaa minullekkin, vaikka itselläni ei lähipiirissä ole tautia esiintynyt. Kirja oli paikka paikoin niin koskettava ja tuli niin iholle, että sai useamman kuin yhden kerran pyyhkiä kyyneleitä poskilta. Kirja voi olla myös lohdullista luettavaa ja itse ainakin tulevaisuudessa jos kohtaan alzheimerintautia sairastavan henkilön, katson häntä ihan uusin silmin.

Totisesti toivon ettei itse tarvitse tähän tautiin sairastua. Pelkästään jo se on kamalaa, ettet pysty enää työskentelmään, saati lähtemään itse ulos kun pelkäät eksyväsi. Mutta miettikää sitä, että sinun täytyy olla kotona neljän seinän sisällä ja et voi edes katsoa elokuvia tai lukea kirjoja sillä unohdat koko ajan mitä niissä tapahtui. Mitä tässä vaiheessa voi enää muuta tehdä kuin istua ja masentua?

Kirjan hahmoista Alice oli tottakai suosikkini, mutta hyvänä kakkosena tulee hänen nuorin tyttärensä Lydia. Alicen mies John taas jäi itselleni todella etäiseksi henkilöksi ja jopa hieman ärsyttäväksikin. Mielelläni olisin lukenut kirjaa pidemmällekkin, mutta olin kyllä tyytyväinen kirjan loppuun. Vaikka pieni pelko minussa asustikin, mitä lähemmäs kirjan loppua pääsin. Tämä täytyy ehdottomasti lukea joskus uudestaan! Ja suosittelen kirjaa lämpimästi muillekkin, jos alzheimerintauti yhtään kiinnostaa. Ja vaikka ei kiinnostaisi, niin tämän kirjan jälkeen varmasti kiinnostaa!

"Minua ei enää pyydetä luennoimaan kielestä yliopistoihin ja psykologian konferensseihin ympäri maailmaa. Mutta tässä teidän edessänne minä olen tänään pitämässä toivottavasti elämäni vaikuttavinta puheenvuoroa. Ja minulla on alzheimerintauti. Kiitos." s.245



Arvosana: 
Teos: Edelleen Alice
Kirjailija: Lisa Genova
Sivuja: 284
Kustantaja: Wsoy
Mistä: Kirjastosta

Helmet lukuhaaste 2017: 43. Kirja, jonka lukemista olet suunnitellut pidempää
Popsugar reading challenge: 11. A book about a difficult topic

MAALISKUU 2017


Maaliskuu hujahti taas vauhdilla ohi ja miusta on ihanaa kun päivät pitenevät (tosin kuka tästä ei nauti?). Aikaa lukemiselle ei ihan hirveästi jäänyt, sillä Netflix ja erityisesti How to get away with murder meinasi viedä kaiken vapaa-aikani. Ja jos et ole vielä katsonut kyseistä sarjaa niin suosittelen heti katsomaan ensimmäisen jakson, ihan älyttömän hyvä! Nyt kyllä elän tuskissani kun Netflixistä ei löydy vielä 2 kautta enempää. :D

Oon tuskaillut blogin kanssa ihan super paljon, kun ulkoasu ei meinaa miellyttää sekä oma läppäri on ihan jumikasa. Ei hirveesti tee mieli blogata kun kone ei tunnu hyvältä. Tulin just porukoille pariksi päiväksi ja lainaan parahillaan siskon MacBookkia ja johan kaikki luistaa paremmin! Paljon parempi fiilis kirjoittaa blogia, plus että blogi näyttää paljon paremmalta Safarilla kuin Chromella! Mistäs repisin rahat uuteen läppäriin, miks Applen koneet pitää olla niin hintavia :'DD nyyh.

Maaliskuussa sain myös vihdoin aikaiseksi tehtyä blogille oman instagram-tilin. Sen pääset tsekkaamaan painamalla TÄSTÄ tai tuolta blogin sivusta. :) Ei ole mitään päätä huimaavan hienoja otoksia ja kaikki kuvat otan puhelimen surkealla kameralla. :D Mutta sitten.. jospa mentäis siihen mitä tuli luettua viime kuussa.

Maaliskuun luetut:

1. Brian K. Vaughan - Saga #3
2. Brian K. Vaughan - Saga #4
3. Paul Kalanithi - Henkäys on ilmaa vain bloggaus tulossa?
4. Mari Manninen - Yhden lapsen kansa bloggaus tulossa?
5. Robert Kirkman - The Walking Dead - book eight
6. Jeffrey Brown - Darth Vader ja poika

Yhteensä:
6 kirjaa / 1114 sivua
4 sarjakuvaa
6 kirjastolainaa
1 tietokirja
1 englanniksi

Maaliskuu oli selkeästi hyvin sarjakuva painotteinen,  mutta niidenkin pariin on välillä kiva upota. Mielestäni Saga-sarja paranee jatkuvasti ja sytyn sille entistä enemmän! Walking Deadin osa oli taas hieman tylsähkö tällä kertaa.

Luin Tieto-Finlandian 2016 voittajan ja oli kyllä silmiä avaavaa luettavaa. Kiinan yhden lapsen politiikasta ei nimittäin ihan hirveästi ollut iselläni tietoa ennen kirjaan tarttumista! Paul Kalanithin teos taas kosketti tosi tarinallaan, mutta jäi silti ehkä hieman etäiseksi. Katsotaan saanko kirjoitettua näistä kummastakaan omaa tekstiä blogiin.